Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomen talouselämä on kokenut useita suuria murroksia. 1980-luvun lihavien vuosien jälkeen alkoi kuuluisa 90-luvun lama, jonka syyksi on usein esitetty huonoa talouspolitiikkaa, mutta myös Neuvostoliiton hajoamista. Hieman myöhemmin alkoivat näkyä myös globalisaation vaikutukset, kun tuotantoyritykset siirsivät perustuotantoaan Aasiaan ja muihin maihin, ja vanhat suomalaiset yritykset siirtyivät kokonaan uuteen omistukseen.

Tällä hetkellä moni ala kamppailee vaikeuksien parissa, ja työn saanti voi olla vaikeaa esim. perustuotanto- ja IT-aloilla, sillä esimerkiksi Nokia Mobile Phones-yhtiön talousongelmat ovat johtaneet laajoihin irtisanomisiin. Vaikeuksien parissa kamppailevat myös perinteisemmät alat kuten metsä-, kone- ja laivateollisuus. Myös rakennusala on tunnetusti hyvin suhdanneherkkä. Pieniä valopilkkujakin on näkyvissä, joista yksi on Uudenkaupungin autotehtaan uudet tuotantosopimukset ja tämän johdosta syntyvät uudet työpaikat. Myös monet suomalaiset pienet yritykset, kuten vaikkapa Angry Birds -pelin kehittänyt Rovio niittävät suosiota ja tekevät hyvää tulosta. Nämä yritykset ovat kuitenkin niin pieniä, että niillä ei ole suuria työllistäviä vaikutuksia.

On hyvin vaikeaa ennustaa miten yhteiskunta ja talouselämä tulee kehittymään vaikkapa seuraavan 20 vuoden aikana. Nuorien kohtaama haaste on kuitenkin siinä, että nyt pitäisi tietää mitä haluaa tehdä työkseen, mutta samalla pitäisi pystyä arvioimaan alan työllisyystilannetta tulevaisuudessa. Kun tätä eivät osaa taloustieteilijätkään tehdä, niin vaikeaa se on tavalliselta kansalaiseltakin. Muutamia todennäköisesti hyvin työllistäviä aloja kuitenkin todennäköisesti tulee aina olemaan. Uskotaan, että terveydenhuolto ja sosiaalityö tulee olemaan yksi parhaista työllistäjistä jatkossakin. Alan tämän hetkinen työllisyystilannehan on myös erittäin hyvä. Erityisesti tarvetta tulee olemaan julkisen puolen sairaan- ja lähihoitajista sekä terveyskeskuslääkäreistä. Muutaman alat taas ovat yhteiskunnan rakenteiden kannalta niin tärkeitä, että ne tuskin ainakaan tulevat häviämään. Tällaisia ovat mm. opetusala, erityisesti peruskoulutuksen opettajat; suojeluala, kuten poliisit, palomiehet ja vartijat, sekä kaupan, kuljetuksen ja palveluiden alat. Palveluammatit ovat jo nyt merkittävä työllistäjä. Myös perustuotantoa tulee hyvin todennäköisesti aina olemaan, joten maanviljelijänkään ammatti on tuskin häviämässä minnekään. Sama koskee lihan ja kalan tuotantoa.

On kuitenkin oletettavaa ja toivottavaa, että jo hyvän nousun kokeneet uudetkin alat, kuten ICT ja erilaiset tekniset alat vielä nousevat. Jo senkin takia, että Suomessa on valtava määrä koulutettua huippuosaamista valmiina luomaan uusia innovaatioita. Tulevaisuudessa saattaa nousta myös aivan uusia aloja, joista usein mainitaan biotekniikka ja ympäristöteknologiat sekä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön tähtäävät alat.